Fabergén suomalainen mestari AUGUST HOLLMING (1854-1913)
554. Medaljonki, Fabergé, August Hollming, lähtöhinta 5000 €
Kultaseppä Karl Fabergén (1846-1920) perintöä kultaseppätaiteen historiassa ei voi väheksyä. Korkeatasoisten Fabergén töiden arvostus ei himmene ja nämä taidokkaat ylellisyysesineet ovat edelleen kansainvälisesti haluttuja. Fabergén saavuttama satumainen maine ei kuitenkaan ollut yhden miehen ansioita vaan taustalla oli laaja joukko osaavia tekijöitä. Fabergé työskenteli yhteistyössä 24 kultaseppämestarin kanssa, joista 14 oli suomalaisia. Hänen kerrotaan arvostaneen suomalaisten käsityötaitoja sekä heidän rehellisyyttään ja luotettavuuttaan.
Pietariin lähteneet nuoret suomalaiset tulivat usein vaatimattomista lähtökohdista ja hakeutuivat Fabergén oppiin paremman tulevaisuuden toivossa. Pietarissa arvostettiin jatkuvuutta ja kultasepäntaidot siirtyivät mestarilta kisällille ja Fabergé etsi jatkuvasti uusia käsityöläisiä, joita hän yleensä löysi perustamistaan työhuoneista. Fabergén koko Pietarin tuotanto oli riippuvainen näistä itsenäisistä, mestarien omistamista työhuoneista, joissa mestari kantoi päävastuun tuotannon laadusta ja toimitusajoista. Työhuoneet olivat eräänlaisia aikansa yrityksiä, joissa mestarien nimet tulivat tunnetuiksi, sillä he leimasivat tuotantonsa omalla mestarinleimallaan. Sopimukseen kuului, että Fabergé työllisti heidät ja heidän tuotantonsa myytiin kokonaisuudessaan Fabergélle.
Lopealla syntynyt August Hollming aloitti uransa työskentelemällä kulta-ja hopeaseppämestari Carl Fridolf Ekholmin opissa tämän työpajalla Helsingissä. Ekholm valmisti ylellisyysesineitä ja kalustoja. Ahkera nuori parikymppinen kisälli pyrki kuitenkin urallaan eteenpäin ja anoi muuttolupaa Pietariin vuonna 1875. Neljä vuotta myöhemmin hän sai mestarinkirjansa ja aloitti pian tämän jälkeen yhteistyönsä Fabergén kanssa. Hän työskenteli aluksi omassa työpajassaan mutta muutti vuonna 1900 Fabergén yritystaloon Bolšaja Morskajalle. Hollming oli taitava, tuottelias ja mukautuvainen kultaseppä, joka teki tilaustöitä Keisarilliselle kabinetille. Nämä koostuivat pienistä kultakoruista, rinta- ja rannekoruista, riipuksista, kalvosinnapeista ja solmioneuloista, jotka kantoivat keisarillista tunnusta ja ne oli koristeltu pienillä värikivillä ja timanteilla. Nämä korut olivat lahjoja, joita keisaripari jakoi matkoillaan ja koruja päätyi näin myös suomalaisten omistukseen. Lisäksi Hollming valmisti modernisti muotoiltuja koruja myytäväksi Fabergén liikkeeseen. Pääsiäisen aikaan Hollming valmisti myös suuren osan Fabergén pienoismunista, joita tarvittiin tuhansia. Toisena suurena tuoteryhmänä voi mainita savukekotelot. Hollming avioitui Erika Gustava Abrahamssonin kanssa ja he saivat kolme lasta. Vanhin poika Väinö jatkoi isänsä jalanjäljissä ja peri isänsä työhuoneen.
Huutokaupassa mukana oleva, timanteilla ja neliapilalla koristeltu riipus, on ihastuttava taidonnäyte laadukkaasta kultasepäntyöstä. Fabergén korujen emalikäsittely on aina vertaansa vailla ja pienen sydämen muotoisen riipuksen pinta hohtaa valoa kohden hempeissä kullankellertävissä ja hennon sinisissä sävyissä.
Teksti: Annika Adlercreutz
Kirjallisuus: Ulla Tillander-Godenhielm, Fabergén suomalaiset mestarit, Tammi, 2011.